sunnuntai, 12. joulukuuta 2010

Lumen saartamina

Taisin olla väärässä. Ei taida ennen kevättä jälkimaastot kutsua. Lunta tulee koko ajan lisää. Vielä viikko sitten päästiin hakuileen, mutta nyt alkaa lunta olla niin paljon, että sekin tekee tiukkaa. Katsotaan nyt, mitä puuhasteltavaa lumisen talven ajaksi keksitään. Minä kun en oikein osaa harrastaa mitään treenitaukoja. Treenataan silloin kun on mahdollisuus ja silloin kun huvittaa. Ja yleensä on huvittanut. Totuuden nimissä tämä pimeys ja kylmyys hieman verottaa omaakin motivaatiota. Kun vielä kaiken kurjuuden lisäksi lumessa tarpominen on niin rasittavaa!

Friidu piilolla

Muutamat lumiset hakutreenit on tehty. Lakanan alla olevat maalimiehet on olleet vaikeita. Ja varsinkin se niiden ilmaiseminen. Ilmaisua on treenattu, ja sitä, että maalimiestä ei tarvitse kaivaa esiin, vaikka se niin ihana onkin. Siinä ne treenikuulumiset taitavat ollakin. Kotipihalla iltojen piristykseksi on palloa heitelty, mutta kun sekin leikki menee pallon lumesta esiin kaivamiseksi, niin ei sekään ole kivaa - ainakaan minusta. Leikin välissä nopeita sivullesiirtymisiä ja oikealle käännöksiä on hiottu, että nyt edes jotain tottikseen viittaavaa tulisi tehtyä. Kyllä talvi tuli aivan liian aikaisin. Monena vuotena on tässä vaiheessa vielä jäljestetty kovalla innolla. Toisaalta - eipä tarvitse pimeässä vesisateessa kuraisten koirien kanssa lenkkeillä. Puolensa kaikella. Ensi viikolla alkaa päivä pidentyä, eli silloin mennään jo kevättä kohti kohinalla. Sitä odotellessa peuhataan lumessa paremman tekemisen puutteessa.




0 kommenttia:

Lähetä kommentti