Tule jo, kevät!

Alkaa jo rasittaa tämä ikuisuudelta tuntuva talvi! Lunta on edelleen niin paljon, ettei vielä ole metsään asiaa. Kunnon kantohankiakaan ei ole, paitsi jos aikaisin aamulla ehtii lenkkeileen päivän valjettua. Keskiviikkona oli tällainen poikkeusaamu. Ja kivaa oli.

Kyllä tässä jo polttelee, että pääsisi kunnolla treenamaan Friidun kanssa. Hakuilmaisuja on viikonloppuisin treenattu, mutta sekin alkaa tuntua lievästi sanottuna yksitoikkoiselta, kun aina on ohjelmassa se sama lumikasan takana olevan maalimiehen haukkuminen. Ei ole varmaan koirastakaan kauhean innostavaa. Ei pysty kykenemään varioimaan kauheesti näitä talvi-ilmaisutreenejä. Viime sunnuntain perusteella tosin seuraavaan treeniin saatiin aiheeksi maalimiehellä käyttäytyminen. Friidu kun tykkää pussata maalimiehet ensin kunnolla ennen haukkumista. Ensin pussataan ja sitten haukutaan :) Muuten Friidu ilmaisu on aika hyvässä kuosissa. Ainahan siinä on parantamista, mutta mukavasti jatkaa haukkua, vaikka itse tulen piilolle.

Paremman tekemisen puutteessa ollaan panostettu kauniisti hihnassa kulkemiseen. Kovasti on Friidu edistynyt, kävelee jopa kaupunkiolosuhteissa melkein ilman vetämistä, paitsi nyt alussa vähän tietysti täytyy haistella jokainen pissalammikko ja kakkakasa. Vastaantuleville koirille pitää vielä hiukka haukkua, mutta ihme kyllä saan Friidun hiljeneen ja rauhoittumaan. Kun itse vielä pikkusen enemmän tsemppaan ja keskityn näihin kohtaamistilanteisiin, niin saadaan varmaan tämä alkutervehdyskin kitkettyä pois. Edistys on ollut suorastaan huimaa verrattuna kuukauden takaiseen kiljumiseen ja tempomiseen. Täytyy nyt yrittää pitää yllä tätä sivistynyttä käyttäytymistä. Totuushan on se, että jos ei säännöllisesti harrasta noita kaupunkikävelyjä, niin koira metsittyy vielä nopeammin kuin on oppinut hyville tavoille.