Sitä se elämä on. Lauma tuntuu edelleen niin vajaalta. Yksi on joukosta poissa :( Konkreettisimmin sen tuntee lenkillä, kun kolmen hännän sijasta silmiin osuu vain kaksi hännän päätä. Jotta saisin jotain muuta ajateltavaa kaiken ikävän keskellä, niin ilmoitin Friidun jälkikokeeseen. On muuten aika tehokas tapa siihen tarkoitukseen. Ykköstulos saatiin pienimmällä mahdollisella marginaalilla, mutta ennen kaikkea nyt on alokoulari plakkarissa.
Jäljellä yksi, ilmeisesti ensimmäinen, keppi jäi. Sinällänsä se ei ollut ihme, koska alku oli hieman sähellystä. Jälki meni heti janan jälkeen polun tai paremminkin jonkin sortin motocrossväylän vierustaa. Tai ainakin Friidu jäljesti hiekkapolun vieressä, eksyi tietysti polulle ja törmäsi tukista tehtyyn penkkiin. Mitähän sekin siellä keskellä metsää teki? Ehkä se oli katsomo? Siinä vaiheessa itsekin heräsin, ja tajusin, että nyt ei taideta olla ihan jäljellä, ja ehti käydä jo mielessä, että tässäkö se sitten oli. Pieni huomautus Friidulle, ja Friidu ottikin jäljen vasemmalle - siinä taisi olla kulma, ylitti vielä yhden hiekkapolun ja sitten päästiin "puhtaaseen" metsään. Oli vähän haastetta heti alussa. Tähän taisi jäädä se eka keppi, sillä viisi seuraavaa keppiä löytyikin aika tasaiseen tahtiin.
Janalla Friidu lähti aika voimakkaasti vinoon oikealle, mutta otti jäljen hyvin. Jälki lähti oikealle, mikä oli meidän kannalta varsin hyvä juttu. Friidulla on nimittäin tällä hetkellä päällä "oikealle kääntymis" - kausi, joka johtuu yksinkertaisesti siitä, että koko kesän olen tehnyt jäljet oikealle. Tämä taas johtuu siitä, että alkukesästä Friidu lähti ajamaan jälkeä aina vasemmalle, joten päätin opettaa koiralle, että jälki voi lähteä myös oikealle. Hyvin on oppi mennyt perille! Vielä kun saisi opetettua sen, että ihan oikeasti pitäisi tarkistaa, mihin suuntaan se jäljentekijä on kävellyt. No, kyllä tässä saa aika paljon myös itse katsoa peiliin. Ihmeekseni tuomari rokotti vinosta janasta ainoastaan yhden pisteen. Jäljeltä siis 149 p.
Tottiksesta saatiin mieltä lämmittävät 92 p. Kokonaisuutena tuomari olisi kaivannut Friidun tottikseen enemmän energisyyttä ja voimaa noutoihin, ja sitä vauhtia tietysti. Omaan silmään Friidu suoritti ihan kelpo energisen ja vauhdikkaan tottiksen, mutta itse tietysti vertasin sitä siihen, mitä se ponnettomimmillaan on ollut. Laukkasi kapulalle mennen tullen, lopussa ehkä hieman himmasi, samoin kuin luoksetulossa. Eteenmeno ja paikallaolo oli ne etukäteen eniten kysymysmerkki-liikkeet. Eteenlähetyksessä lähti hyvin vauhdilla, eteni suoraan, mutta maahanmenoon tarvitsi kaksi käskyä - ei yllätys. Siitä tuli ohjaajallekin hieman miinusta, kun en odottanut tuomarin lupaa toisen käskyn antamiseen. Paikallamakuu tietysti jännitti bh-kokeen kokemuksen perusteella, mutta tällä kertaa Friidu ei lähtenyt nuuhkimaan nurmikkoa, vaikka kovasti nurmen hajut veti puoleensa, kun mentiin paikallamakuupaikalle.
Viimeisenä oli esineruutu. Ruudun lähetyssivu oli mielenkiintoisesti ylämäkeen, ja kun en osannut päättää, kannattaako lähettää alhaalta vai ylhäältä, lähetin keskeltä. Tuuli kävi takaviistosta rinteen alapuolelta. Keskellä olikin sopivasti esine, johon Friidu heti reagoi. Hetken jälleen aprikoi pää varvikossa, mutta onneksi esine oli suussa, kun vihdoin nosti päänsä ylös. Toi esineen vauhdilla, mutta pudotti sen kaksi kertaa viime metreillä. Luovutus ok, ja sama kiltti tuomari, joka arvosteli janan, antoi pudotteluista huolimatta 29 p. Kokonaistulos siis 270p eli juuri ja juuri ykköstulos.
Kokeessa tuli selvästi esille lisätreeniä kaipaavat osiot. Siksi kai kokeisiin osallistutaan :) Positiivista oli se, että mitään ikäviä yllätyksiä tai notkahduksia Friidun suorituksissa ei tullut esiin, vaan aika lailla etukäteen tiesinkin, mitkä Friidun heikot kohdat on. Eli juuri nuo jutut, mistä pistemenetyksiä tuli, ja joista tuomari antoi palautetta. Janoja, varmuutta vieraiden esineiden kanssa, ja potkua tottikseen plus säätöä sinne tänne.
Janalla Friidu lähti aika voimakkaasti vinoon oikealle, mutta otti jäljen hyvin. Jälki lähti oikealle, mikä oli meidän kannalta varsin hyvä juttu. Friidulla on nimittäin tällä hetkellä päällä "oikealle kääntymis" - kausi, joka johtuu yksinkertaisesti siitä, että koko kesän olen tehnyt jäljet oikealle. Tämä taas johtuu siitä, että alkukesästä Friidu lähti ajamaan jälkeä aina vasemmalle, joten päätin opettaa koiralle, että jälki voi lähteä myös oikealle. Hyvin on oppi mennyt perille! Vielä kun saisi opetettua sen, että ihan oikeasti pitäisi tarkistaa, mihin suuntaan se jäljentekijä on kävellyt. No, kyllä tässä saa aika paljon myös itse katsoa peiliin. Ihmeekseni tuomari rokotti vinosta janasta ainoastaan yhden pisteen. Jäljeltä siis 149 p.
Tottiksesta saatiin mieltä lämmittävät 92 p. Kokonaisuutena tuomari olisi kaivannut Friidun tottikseen enemmän energisyyttä ja voimaa noutoihin, ja sitä vauhtia tietysti. Omaan silmään Friidu suoritti ihan kelpo energisen ja vauhdikkaan tottiksen, mutta itse tietysti vertasin sitä siihen, mitä se ponnettomimmillaan on ollut. Laukkasi kapulalle mennen tullen, lopussa ehkä hieman himmasi, samoin kuin luoksetulossa. Eteenmeno ja paikallaolo oli ne etukäteen eniten kysymysmerkki-liikkeet. Eteenlähetyksessä lähti hyvin vauhdilla, eteni suoraan, mutta maahanmenoon tarvitsi kaksi käskyä - ei yllätys. Siitä tuli ohjaajallekin hieman miinusta, kun en odottanut tuomarin lupaa toisen käskyn antamiseen. Paikallamakuu tietysti jännitti bh-kokeen kokemuksen perusteella, mutta tällä kertaa Friidu ei lähtenyt nuuhkimaan nurmikkoa, vaikka kovasti nurmen hajut veti puoleensa, kun mentiin paikallamakuupaikalle.
Viimeisenä oli esineruutu. Ruudun lähetyssivu oli mielenkiintoisesti ylämäkeen, ja kun en osannut päättää, kannattaako lähettää alhaalta vai ylhäältä, lähetin keskeltä. Tuuli kävi takaviistosta rinteen alapuolelta. Keskellä olikin sopivasti esine, johon Friidu heti reagoi. Hetken jälleen aprikoi pää varvikossa, mutta onneksi esine oli suussa, kun vihdoin nosti päänsä ylös. Toi esineen vauhdilla, mutta pudotti sen kaksi kertaa viime metreillä. Luovutus ok, ja sama kiltti tuomari, joka arvosteli janan, antoi pudotteluista huolimatta 29 p. Kokonaistulos siis 270p eli juuri ja juuri ykköstulos.
Kokeessa tuli selvästi esille lisätreeniä kaipaavat osiot. Siksi kai kokeisiin osallistutaan :) Positiivista oli se, että mitään ikäviä yllätyksiä tai notkahduksia Friidun suorituksissa ei tullut esiin, vaan aika lailla etukäteen tiesinkin, mitkä Friidun heikot kohdat on. Eli juuri nuo jutut, mistä pistemenetyksiä tuli, ja joista tuomari antoi palautetta. Janoja, varmuutta vieraiden esineiden kanssa, ja potkua tottikseen plus säätöä sinne tänne.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti